Uimahallitiedon tietoalusta – alihyödynnetty työkalu kuntien energiansäästöön
Arkkitehti Mark Gowdrich Iso-Britanniasta on suunnitellut maailman ensimmäisen passiivitalo uimahallin.
Uimahallitiedon tietoalusta – alihyödynnetty työkalu kuntien energiansäästöön
Uimahalli on useimmiten kunnan suurin energian kuluttaja – usein jopa suurempi kuin koulut tai liikuntahallit yhteensä. Silti monissa kunnissa ei hyödynnetä yhtä tärkeimmistä apuvälineistä uimahallin energiatehokkuuden parantamiseksi: OKM:n perustamaa ja Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämää uimahallitiedon tietoalustaa. Tietoalustaan on syötetty aiemmin Uimahalli- ja Jäähalliportaaleissa olleet perustiedot siinä yhteydessä, kun tietoalusta siirtyi Senaatin omistaman Kuntien tilatietopalvelun ylläpitämäksi.
Uimahallien kulutuksissa on suuria eroja. Jo pienetkin säädöt esim. ilmastoinnissa voivat tuoda merkittäviä säästöjä suoraan euroissa.
Tietoalustasta tukea kunnan strategiaan
Lähes kaikilla kunnilla on strategiassaan tavoitteena energian kulutuksen vähentäminen ja hiilineutraaliuteen pyrkiminen. Uimahallitiedon tietoalusta tuo yhden työkalun näihin tavoitteisiin pääsyyn. Tietoalusta on avoin ja käyttäjille ilmainen. Hyödyntäminen edellyttää vain, että uimahallin kulutuksia seurataan ja kulutustiedot sekä kävijämäärät syötetään kerran vuodessa tietoalustaan sekä päivitetään tekniset tiedot, jos ne ovat muuttuneet.
Benchmarking – tietoa ja parhaat käytännöt esiin
Uimahallitiedon tietoalustan toimintaperiaate on se, että uimahallit syöttävät kerran vuodessa tietoalustaan lämmitysenergian, sähkön ja veden kulutuslukemat sekä kävijämäärät. Tämän jälkeen oman hallin kulutuksia pääsee vertaamaan muihin halleihin. Graafinen näkymä kertoo nopeasti tilanteen. Ovatko oman hallin kulutukset keskiarvoa korkeampia ja missä osa-alueissa on kehittämisen varaa. Parhaat käytännöt ja säästövinkit kullekin osa-alueelle saadaan helposti käyttöön muilta halleilta, sillä uimahallit eivät kilpaile keskenään, vaan ne jakavat tietoa mielellään toisilleen, jos sitä kysytään. Tämä vertailutieto on kullanarvoista, sillä pienilläkin säädöillä ja parannuksilla voi syntyä huomattavia säästöjä – sekä euroissa että hiilijalanjäljessä.
Tietoalusta tarjoaa arvokasta tietoa myös uuden uimahallin rakentamiseen ja peruskorjaukseen
Tietoalustan kautta saatava data tukee paitsi uimahallien ylläpitoa, myös uusien hallien rakentamista ja peruskorjaushankkeita. Tietoalustaan kerätty tieto toimii referenssinä uusien hallien suunnittelussa: kun tiedetään, miten erilaiset ratkaisut vaikuttavat energiankulutukseen, voidaan välttää kalliita virheitä ja rakentaa energiatehokkaampia uimahalleja. Ajan tasalla oleva tieto on kuitenkin kaiken kehittämisen perusta.
Hyötyjä ei vielä tunnisteta kunnissa
Vaikka uimahallitiedon tietoalustan hyödyt ovat kiistattomat, sen käyttö kunnissa on toistaiseksi hyvin laimeata. Syynä voi olla esim. resurssien ja ohjeistuksen puute. Monissa kunnissa tiedonsyöttö jää tekemättä, koska vastuuhenkilöä ei ole nimetty tai järjestelmän käyttö koetaan työlääksi, mitä se ei ole. Saattaa myös edelleen olla kuntia, joissa uimahallin kulutustiedot eivät kulje hallimestarille saakka. Kunnissa ei ole näkemystä siitä, miten hyödyllinen tietoalusta on oikein käytettynä.
Muutamissa kunnissa tietoalustaa jo hyödynnetään
On myös kuntia, joissa uimahallitiedon tietoalustaa hyödynnetään jo aktiivisesti. Tampereen kaupungin työnjohtaja Sami Sirén vastaa tietojen syöttämisestä ja hyödyntää tietoalustaa aktiivisesti. Uimahallitiedon tietoalusta on ollut hyödyllinen työkalu kulutusseurannassa ja energiatehokkuuden kehittämisessä. Tampereella on neljä uimahallia ja viidettä suunnitellaan. Tietojen syöttö tietoalustaan vie aikaa vajaan tunnin kerran vuodessa. Tampereen kaupungin tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.
Kirkkonummen uimahallissa puolestaan on pureuduttu lämmönkulutuksen jakautumiin ja tunnistettu ne osa-alueet, joihin kannattaa kohdistaa parannustoimenpiteitä.
Energiansäästö lisää matalan kynnyksen liikuntapaikkoja
Uimahallitiedon tietoalusta on ennen kaikkea yhteiskunnallinen hanke, jonka hyödyt ulottuvat yksittäisiä kuntia pidemmälle. Kun dataa kertyy laajasti, voidaan tunnistaa parhaat käytännöt, kehittää ohjeistuksia ja pienentää koko maan uimahallien hiilijalanjälkeä.
Energiatehokkaat uimahallit ovat myös sosiaalisesti tärkeitä. Mitä vähemmän uimahallin ylläpito maksaa, sitä enemmän kunnat voivat tarjota matalan kynnyksen liikuntapaikkoja kaikille kuntalaisille – riippumatta taustasta tai tulotasosta.
Tietoalusta otettava kuntien yhteiseksi projektiksi
Kunnilla on nyt erinomainen mahdollisuus hyödyntää tietoalustaa täysimääräisesti. Se tukee kestävän kehityksen tavoitteita, parantaa päätöksenteon laatua ja voi tuoda merkittäviä kustannussäästöjä ilman suuria investointeja. Uimahallitiedon tietoalusta tarjoaa ilmaiset työkalut, mutta todellinen muutos syntyy, kun kunnat ottavat sen yhteiseksi kehittämisprojektikseen. Muutos alkaa kirjaamalla ensimmäiseksi omat kulutusluvut tietoalustaan.
Valtion avustus edellyttää tietojen tallentamisen portaaliin
OKM:n avustuspäätöksissä jää- ja uimahallien investointiavustuksille on asetettu ehto, jonka mukaan perus- ja kulutustiedot on ilmoitettava jää- tai uimahallien tietoalustaan. Peruskorjauksia varten tiedot tulee ilmoittaa kolmen vuoden ajalta ennen korjausta. Uudisrakennusten perustiedot ilmoitetaan rakentamisen jälkeen ja kulutustiedot viimeistään valmistumisvuoden tammikuussa. Nämä perustiedot kunnat yleensä kirjaavat, mutta tietoalustan käyttö pysähtyy useimmilta tähän.
Matalan kynnyksen yhteydenotto Senaatti-kiinteistöön
Senaatti-kiinteistöt auttavat mielellään kuntia tietoalustan hyötykäyttöön ottamisessa. Sinne voi soittaa matalalla kynnyksellä. Yhteyshenkilö on kuntien tilatietopalveluyksikön päällikkö Marko Suomela, Senaatti-kiinteistöt, p. 040 670 0559, etu.sukunimi@senaatti.fi
Tästä pääset kirjautumaan tietoalustaan
Tietoalusta on kaikille avoin ja sinne kirjaudutaan Senaatin verkkosivulla. Pääset kirjautumaan tietoalustaan myös tästä linkistä: https://www.senaatti.fi/kirjaudu-liikuntapaikkatietokantaan/
Lisätietoja
Rakennusneuvos Mikko Helasvuo, opetus- ja kulttuuriministeriö • p. 0295 330 422. • etu.sukunimi@gov.fi
Tilaisuuden järjestäjät kuvassa vasemmalta: Tomi Kiiski Allastech Oy, Antti Vilppola Allastech Oy, Innocenzo Pochini Myrtha Pools, Pasi Salonen Suomen Uimaliitto, Eero Kiiski Allastech Oy, Roberto Colletto Myrtha Pools, Alessandro Fochi, Myrtha Pools, Mark Gowdrich GT3 Architects ja Lani Cabrera Myrtha Pools
Rakennusneuvos Mikko Helasvuo Opetus- ja kulttuuriministeriöstä piti tilannekatsauksen liikuntapaikkarakentamisesta Suomessa.
Olosuhdepäivät toukokuussa kokosi reilut 50 osallistujaa eri puolilta Suomea.
Teksti: Paula Liinamaa
Kuvat: ABL-Laatat Oy





