Timo Erkkilä tuntee uimahallien ja kylpylöiden vedenkäsittelytekniikan

Erkkilän Timo tunnetaan uimahalli- ja kylpyläalalla leppoisana ja huumorintajuisena miehenä, jolta saa pätevän vastauksen vedenkäsittelyn kysymykseen kuin kysymykseen. Hän on pitkän linjan vedenkäsittelyn asiantuntija, jolla on lähes 50 vuoden kokemus alalta. Ei siis ihme, että Erkkilän puhelin soi edelleen usein, kun uimahallien ja kylpylöiden rakennuttajat ja ylläpitäjät pyytävät häntä konsultiksi vedenkäsittelyn suunnitteluun, rakentamiseen tai allastekniikan nykykunnon arviointiin. Erkkilä on vakituinen luennoitsija UKTY:n uimahallipäivillä ja pitää myös muita alan koulutuksia.

Automaatio alkoi kiinnostaa jo nuorena

– Elämä on heitellyt minua työpaikasta toiseen, kertoo Timo Erkkilä.
– Menin nuorena sähköasentajana ensimmäiseen työpaikkaani Lahden Starckjohannille. Siellä ajauduin nopeasti jätevedenpuhdistamojen pariin. Jäteveden käsittelyn automaatio oli silloin uutta Suomessa, ja se alkoi kiinnostaa. Tutustuin pian muihin samasta tekniikasta kiinnostuneisiin. Muun muassa UPO Oy oli laajentunut jo tuolloin jätevedenkäsittelyyn ja muuttui myöhemmin Uponor Oy:ksi, Erkkilä muistelee.

Ympäristölaite Oy pyysi töihin

Kaksi tuttua kaveria perusti vuonna 1976 Ympäristölaite Oy:n, ja Timo pyydettiin mukaan osakkaaksi ja työnjohtajaksi. Asiakkaina olivat aluksi jätevedenpuhdistamot ja puhdasvesilaitokset, mutta pian mukaan tulivat uimahallit ja uima-altaat. Sähkötekniikan jatko-opinto haaveet saivat jäädä, kun työ oli mielenkiintoista.

Suomen Allaslaite Oy:lle

Vuonna 1983 Antti Kotilainen ja Kari Laiho perustivat Suomen Allaslaite Oy:n. Suomessa oli alkanut kylpylöiden ja uimahallien rakentamisbuumi, ja Allaslaite erikoistui näihin. Timo Erkkilä pyydettiin asennus- ja työpäälliköksi.

– Allasveden käsittelytekniikan osaamista ei Suomessa tuolloin juuri ollut, joten lähdimme hakemaan tietoa maailmalta. Saimme paljon tietoa muun muassa Saksasta ja sovelsimme sitä Suomessa rakenteilla oleviin uimahalleihin ja kylpylöihin. Keski-Euroopan yhteistyökumppanit auttoivat tarvittaessa. Ensimmäisiä kohteitamme oli Imatran kylpylä, Erkkilä kertoo.

– Aluksi toimin yrittäjänä, mutta vuonna 1988 siirryin kokonaan Allaslaitteen palvelukseen. Vastasin kaikista asennuksista ja koulutuksista. Töitä oli paljon, kun uimahalleja ja kylpylöitä rakennettiin ympäri Suomen, Hangosta Ivaloon, kertoo Erkkilä.
– Matkustelimme paljon ympäri Suomea, ja välillä kävimme Keski-Euroopassa hakemassa uutta tietoa ja tutustumassa nopeasti kehittyvään allastekniikkaan. Laitetoimittajat sijaitsivat pääasiassa Saksassa. Matkapäiviä kertyi tuolloin noin 200 vuodessa. Koti Lahdessa ja vastuu tyttären ja pojan hoidosta jäi Raija-vaimolle – välillä kokopäiväisesti, Erkkilä muistelee.

30 vuotta vierähti Allaslaitteella

– Allaslaitteen leivissä vierähtikin sitten kaikkiaan 30 vuotta, ja tuona aikana olin mukana noin 150 uimahallin ja kylpylän rakentamisessa. Kun allasvesityökortti tuli pakolliseksi Suomessa, vastasin myös osaltani Allaslaitteen järjestämistä koulutuksista, kertoo Erkkilä.
– Kun aloitin Allaslaitteella vuonna 1983, meitä oli siellä kolme henkilöä. Kun jäin eläkkeelle vuonna 2014, ja mukaan oli liittynyt vuonna 2010 Aqua Nova, niin meitä olikin jo noin 50 henkilöä, muistelee Erkkilä. Allaslaite toimii edelleen yhtenä alan johtavana laitetoimittajana, nykyisin nimellä Pool4You Oy.

Eläkkeellä kevytyrittäjäksi

– Eläkkeelle päästyäni remontoin ensin kesämökin, mutta pian minulle alkoi tulla pyyntöjä erilaisista allastekniikan asiantuntijan tehtävistä. Eipä siinä mitään, ryhdyin konsultoimaan ja kouluttamaan uimahallien ylläpitäjiä, rakennuttajia ja arkkitehtejä kevytyrittäjänä. Soittoja tulee tasaiseen tahtiin ja toistaiseksi olen pystynyt vastaamaan lähes kaikkiin pyyntöihin. Viimeisimpiä kohteita, joissa olen ollut mukana, on juuri valmistuneet Lempäälän uimahalli, HCR Vierumäen kylpylä ja meneillään ovat Yrjönkadun uimahallin saneeraus, Elmon uimahalli Vantaalla sekä Jätkäsaaren liikuntakeskus Helsingissä, joissa toimin vedenkäsittelyasiantuntijana tai vedenkäsittelytöiden valvojana. Myös vedenkäsittely- ja vesityökorttikoulutuksia pidän edelleen, summaa Erkkilä viime vuosia.

Timo Erkkilä oli jäsenenä myös OKM:n ja Rakennustietosäätiön työryhmissä, jotka tekivät uimahallien suunnitteluoppaan, uima-allasvesien käsittelyoppaan, uimahallin nykytilaselvitysoppaan sekä tehtäväluettelot uimahallirakentamisesta eri suunnittelualoille. Nämä oppaat löytyvät RT-ohjekortistosta »

Vedenkäsittelyn koulutus puuttuu Suomesta

Timo Erkkilä harmittelee sitä, että Suomesta puuttuu edelleen vedenkäsittelyn koulutus. Missään oppilaitoksessa ei opeteta vedenkäsittelyä, urheiluopistojen lyhyitä kursseja lukuun ottamatta. Aikoinaan Tampereella oli alan professuuri, mutta se jostakin syystä lakkautettiin. Tästä syystä vedenkäsittelyn suunnittelijoita on Suomessa hyvin vähän. Alan opetus tulisi saada ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin, sanoo Erkkilä.
Vedenkäsittelyn koulutuksen puute on ongelma myös uimahallien ja kylpylöihin esihenkilöille. Erkkilä haastaakin UKTY ry:n, josko se alkaisi järjestää heille allastekniikan koulutusta.

Hyvä huoltomies ratkaisee

Erkkilän havainto pitkään kuntoarvioita tehneenä on, että saman ikäisten uimahallien kunto vaihtelee suuresti. Ratkaisevaa on se, miten uimahallia tai kylpylää on ylläpidetty. Koska uimahallit ovat suuria energian kuluttajia, ammattitaitoinen ylläpito on oleellisen tärkeää myös talouden näkökulmasta. Jos uimahallissa on vakituinen huoltomies, joka on ottanut vastuulleen koko hallin toiminnan, opiskellut hallin tekniikan ja järjestelmät, seuraa kulutuksia, reagoi ja tekee korjaustyöt ajoissa, halli säilyy hyvässä kunnossa pitkään. Hyvät, kokonaisvastuun ottavat huoltohenkilöt ovat kuitenkin nykyisin katoava luonnonvara, harmittelee Erkkilä.

Mitä neuvoisit tuleville uimahallien rakennuttajille?

Monen uimahallin rakentamisprosessin kokeneena Erkkilällä on muutamia hyviä neuvoja tuleville rakennuttajille.

1. Tarkista suunnitelmat – ja vältä ylimitoitusta
Erkkilän mukaan allastekniikan suunnitelmien laatu vaihtelee merkittävästi. Toisinaan tehdään tarpeettoman kalliita ratkaisuja. Kokemus antaa taidon valita oikea tekniikka oikeaan paikkaan. Suunnitelmat kannattaa aina tarkistuttaa.

2. Kokoa kokenut projektiryhmä
Rakennuttajan pitäisi aina huolehtia siitä, että projektiryhmässä on joku, joka tuntee ennestään uimahallin rakentamisen. Uimahallinrakentamisessa on paljon erityispiirteitä, jotka jäävät ensimmäistä halliaan rakentavilta helposti huomaamatta, ja tämä voi tulla myöhemmin kalliiksi.

3. Teräsallas valitaan ajoissa – ja hankinta rakennuttajan toimesta
Jos halliin päädytään valitsemaan teräsallas, sen valinta tulisi tehdä hyvissä ajoin ja hankkia mieluiten rakennuttajan omana hankintana. ”Näin suunnittelijat saavat ajoissa tarvittavat lähtötiedot, ja tiedon siitä mitä teräsallas vaikuttaa hankkeeseen ja rakentamisjärjestykseen. Teräsallastoimittajia on useita, ja niiden tekniikat vaihtelevat. Ennakoinnilla vältetään kalliita lisätöitä ja useaan kertaan suunnittelua.

4. Hinta vasta kun kaikki suunnitelmat valmiit
On myös tärkeää, että kaikki suunnitelmat olisivat valmiina ennen kuin määritellään uimahallin hinta. Lisämiljoonien pyytäminen jälkikäteen on äärimmäisen hankalaa.

5. Aikataulu päätetään urakoitsijan kanssa yhdessä
Aikataulua ei saisi lyödä lukkoon, ennen kuin urakoitsija on valittu, ja yhdessä on päätetty, milloin hallin valmistuminen on realistista.

6. Toimintakoevaihe urakka-asiakirjoihin
Toimintakoe- eli koekäyttövaihe tulee määritellä jo urakka-asiakirjoissa. ”Jos uimahallin koekäyttöaika jää liian lyhyeksi, uimahalli otetaan käyttöön keskeneräisenä ja monet käyttökustannuksiin vaikuttavat säädöt jäävät tekemättä. Tämä saattaa aiheuttaa turhia käyttökustannuksia vuosiksi.

7. Panosta ammattitaitoiseen valvontaan – se maksaa itsensä takaisin
Uimahallin rakennuttajan tulisi satsata ammattitaitoiseen valvontaan. Uimahalliprojektissa tarvitaan omat vastuulliset rakennus-, sähkö-, LVIA- ja vedenkäsittelyn valvojat. Vaikka tämä maksaa, tällä vältetään monet tulevat ongelmat ja virheet. Riittävä ja ammattitaitoinen valvonta maksaa itsensä aina takaisin, opastaa Timo Erkkilä.