Uimarantojen turvallisuus ja valvonta:
Rantapelastajat osana uimarantojen turvallisuutta
Uimarannat ovat olennainen osa suomalaista kulttuuria, ja niiden rooli korostuu erityisesti kesäisin, jolloin ne tarjoavat koko perheelle ja yhteisöille paikan yhdessäoloon. Uimarannat tarjoavat monenlaisia mahdollisuuksia virkistykseen, ulkoiluun ja uimiseen. Siksi on ensiarvoisen tärkeää varmistaa, että rannat ovat turvallisia, jotta kaikilla on mahdollisuus nauttia niistä huoletta.
Kuluttajaturvallisuuslaki ja turvallisuusvelvoitteet
Uimarannat kuuluvat kuluttajaturvallisuuslainsäädännön piiriin, jonka mukaan palveluntarjoajalla on huolellisuusvelvoite. Kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011) edellyttää, että palveluntarjoaja varmistaa, ettei palvelu aiheuta vaaraa käyttäjille. Uimarantojen osalta tämä tarkoittaa, että rannan ylläpitäjän on tehtävä riskinarviointi ja laadittava turvallisuusasiakirja. Riskinarvioinnin pohjalta ylläpitäjä suunnittelee ja toteuttaa rannalle tarvittavat turvallisuusjärjestelyt.
Rantavalvonnan tarve
Rantavalvonnan tarpeen riskiperusteinen arviointi on osa palveluntarjoajan huolellisuusvelvollisuutta (KuTuL 5 §). Korkeariskisille ja kävijämääriltään suurille uimarannoille pitää järjestää rantavalvonta uintikauden ajaksi.
Rantavalvonnan tarvetta lisäävät esimerkiksi suuri kävijämäärä, erityiset käyttäjäryhmät, hyppytorni tai muu hyppypaikka, äkkisyvä ranta tai rannalla olevat leikkivälineet. Myös esimerkiksi rannan tuntumassa järjestettävät tapahtumat tai uimarannalle tuotu vesitemppurata voivat aiheuttaa lisääntynyttä valvonnan tarvetta, mihin palveluntarjoajan tulee reagoida.
Rantapelastajat ja heidän roolinsa
Rantapelastajat ovat avainasemassa uimarantojen turvallisuuden varmistamisessa. Rantapelastajan tärkein tehtävä on asiakasturvallisuuden ylläpitäminen uimarannalla. Siihen kuuluvat asiakkaiden opastaminen, turvallisuustilanteen jatkuva seuranta, vaaratilanteiden ennaltaehkäiseminen ja puuttuminen vaaralliseen käyttäytymiseen sekä tehokas toiminta hätätilanteissa.
Rantapelastajan tulee olla vesipelastustaitoinen ja kyetä pelastamaan asiakas työskentely-kohteen haastavimmista paikasta. Lisäksi rantapelastajan tulee ymmärtää ennaltaehkäisevän turvallisuustyön sekä asiakaspalvelutaitojen merkityksen asiakasturvallisuudelle. Rantapelastajan tulee myös kyetä ottamaan johtovastuu hukkumistilanteissa, jotka edellyttävät nopeaa vesietsintäketjun organisointia.
Riittävän rantapelastajan osaamisen voi saada esimerkiksi Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) rantapelastajakurssilla.
Rantavalvontatyökalu ja tuki
Tukes tarjoaa työkalun, joka auttaa kuntia ja rantojen ylläpitäjiä arvioimaan uimarannan valvontatarpeen. Työkalun avulla voidaan tunnistaa ne rannat, joilla olisi syytä järjestää uinninvalvontaa.
Rantapelastajakurssit ja asiantunteva apu
SUH tarjoaa asiantuntevaa tukea uimarantojen turvallisuuden suunnittelussa ja riskiarvioinnissa. Lisäksi SUH:n tarjoamat rantapelastajakurssit varmistavat, että rannalla työskentelevillä henkilöillä on tarvittavat taidot pelastustilanteissa toimimiseen. Kurssi perehdyttää osallistujat rantapelastajan työhön ja varmistaa, että he pystyvät reagoimaan haasteellisiin olosuhteisiin tehokkaasti.
www.suh.fi/rantapelastajakurssi | www.suh.fi/riskinarviointi
Teksti: Eveliina Miettunen
Kuvat: Ecophon
Liikunnan yhdenvertaisuuspalkinnon yhdistyksen puolesta vastaanottivat kunniapuheenjohtaja Pertti Kärpänen, puheenjohtaja Jukka Vienonen sekä varapuheenjohtaja Elina Lähdeaho.